Lampaan kuivaliha masala tikka maustettuna

Hyvät reseotit ovat joko suunniteltuja tai onnettomuuksia. Tämä on jälkimmäinen.

Minulla oli sekalaisia puhtaita ja pehmeitä lampaan lihoja koko vuo'an täydeltä (mitat 20 cm x 26 cm x 6 cm).  Se oli melkein piripintaan täytetty pehmeillä paloilla lammasta mahdollisimman vähillä kalvoilla ja jänteillä. Lihat olivat saaneet pehmentyä jääkaapissa usean päivän ajan tyhjiöpakattuna. Peläten makuvirheitä, joita muut samasta erästä tehdyt ruoat eivät sitten kuitenkaan sisältäneet, pyöritin ensimmäisen erän vahvasti mausteisessa Masala Tikka -kastikkeessa, n. 4-5 dl annoksessa.  Mikä tahansa kaupan hyllystä löytyvä merkki ajaa saman asian. Nopean kypsymisen varmistamiseksi ja lyhyen marinointiajan takia olin silpunnut ja tehnyt lihasta lastuja, pikkukuutioita ja ihan vain revittyjä roikkoja. Tarkoitus oli tehdä perinteinen riisin kanssa nautittava kastike. Ensimmäisen puolitoista tuntia paistoin 175 asteen lämpötilassa folion alla ja sitten kurkistin, mitä vuokaan kuuluu. Liha kiehui iloisesti rasvaisessa kastikkeessa, mutta oli vielä liian raakaa.

Podin päänsärkyä, pistin herätyskellon soimaan ja menin nukkumaan. Heräsin aivan liian monta tuntia myöhemmin, tarkemmin kuusi tuntia myöhemmin.Uunista löytyi täysin kadonnutta, osin hiiltynyttä kastiketta ja rutikuivia lihasuikaleita ja lastuja.

Uskalsin koemastaa ja huomasin tehneeni parasta ikinä saamaani jerkyä, kuivalihaa.

Pitkittäissuuntaiset säikeet koitan rouhia lyhyemmiksi, kokeilla keitoissa ja muissa runsaasti kosteutta sisältävissä ruo'issa, musta lastut ovat syötäviä sellaisenaan. Kaksi säilymisen tarkkailuerää jätin huoneenlämpöön, toisen tyhjiöpakattuna ja toisen ihan huoneilmalle alttiina.

Aion tutkia tätä prosessia eri lämpötiloissa, matalammissa astioissa ja eri leikkaustavoilla, mutta aivan varmasti tästä tulee yksi omista erikoisuuksistani.

Jos joku muu joskus uskaltaa kokeilla, otan kommentteja kiitollisena vastaan.

Kesäkurpitsa-suklaakakku

Ei, otsikossa ei ole typoa. Tällä ohjeella tuli kerrassaan mainiota mehevää ja kosteaa kakkua. Ilmeisesti kesäkurpitsa kostuttaa kakkupohjaa sopivasti. Pohjana on jotakuinkin perus-sokerikakun taikina, viriteltynä hämmentävän toimivalla yhdistelmällä täytteitä. Makuun ja tekstuuriin kesäkurpitsa ei tuo juuri mitään, kyllä tämä lähinnä suklaakakku loppujen lopuksi on.

5 dl sokeria
4 munaa
2,25 dl öljyä

4 dl vehnäjauhoa
1/4 tl leivinjauhetta
2 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
3 tl kanelia

300-350 g kesäkurpitsaa raasteena (~5-6 dl?)
100 g siemeniä, pähkinöitä tms. rouheena
100 g tummaa suklaata rouheena

1. Vaahdota munat ja sokeri, lisää öljy.
2. Sekoita jauhoihin sooda, leivinjauhe ja mausteet. Lisää muna-sokeriseos.
3. Lisää taikinaan lopuksi kesäkurpitsa, pähkinärouhe ja suklaarouhe.
4. Paista 200 asteessa n. 30 min.

• Tästä määrästä tulee syvässä uunipannussa (30x25) melko korkea kakku, eli varmaan sen voi paistaa myös tavallisella syvällä uunipellillä (35x30) vähän matalampana.
• Öljyn ja sokerin määrää voinee halutessaan vähentää reippaasti; tuossa on molempia tuplasti verrattuna tyypilliseen sokerikakkupohjaan ja sokerikakun voi tehdä kokonaan rasvattomanakin.
• Alkuperäisessä reseptissä oli sekä soodaa että leivinjauhetta, mutta kaipa n. 1-2 tl jompaa kumpaa riittäisi.

Hapanimeläkana

n. 400g kanaa, suikaleina

valkosipulia

chiliä

1 rkl soijaöljyä

vihanneksia kuten porkkanaa, selleriä, sipulia, paprikaa

1 levy nuudelia

seesamiöljyä

kastike:

2 dl ananasmehua

3 tl sokeria

4 rkl riisiviinietikkaa

3 rkl tomaattipyrettä

1 rkl maissitärkkelystä

suolaa

pippuria

Ruskistetaan kana pannussa valkosipulin, chilin ja soijaöljyn kanssa. Paistetaan vihannekset kevyesti. Keitetään nuudeli pikaisesti, ei missään nimessä pehmeäksi. Yhdistetään kaikki samaan pannuun ja annetaan olla hetki. Lisätään kastike. Kiehautetaan. Lisätään seesamiöljy ja syödään.

Tortillaa "kiinalaisittain"

Ryhtyessäni pohtimaan ruoanlaittoa vihjaistiin pakastimessa olevan ranskalaisia. Kun kerran uppopaistamiseen oltiin joka tapauksessa ryhtymässä, ja jääkaapissa oli possusuikaleita, alkoi houkuttaa ajatus (länsimaistuneen) kiinalaisen keittiön elementtien kuten friteeratun possun ja hapanimelän kokeilusta kotitekoisena ja kuiva-ainekaappeja penkoessa vastaan tulleet tortillat muuten kiinalaishenkiseen yhdistettynä tuntuivat heti jännittävämmältä ajatukselta kuin riisi.

Määrät ovat sellaisia, että kolme henkeä söi näistä n. puolet. Rasvassa paistettuna pienikin määrä lähtöaineita vie pitkälle. Ennen tortilloja täytteineen tosin syötiin myös ehkä n. puolet pussista(oisko ollu 750 g) ranskalaisia ja pari viime friteerauskerralta pakastimeen unohtunutta juustopuikkoa.

Frityyri:

• puolisen litraa maitoa
• 2 tl leivinjauhetta
• ehkä max kolmisen dl vehnäjauhoa

Kaikki sekaisin ja viereen toinen kulho, jossa pelkkää vehnäjauhoa. Ainakin kieritysjauhoissa muu jauho tai ei ihan (pelkkä) jauhokaan tarvi olla, toimii varmaan kans oikein kivasti ja muutkin nesteet toimivat. Friteerattava asia dipataan ensin taikinaan ja sitten kieritellään jauhoissa. Jos halutaan paksumpi taikinakuori, tätä toistetaan haluttu määrä kertoja. Yhdellä kerralla ei välttämättä voi lopputuotteen kannalta edes varsinaisesta kuoresta puhua.

Tällä metodilla paistettiin nyt

• 400 g possunsuikaleita
• kolme paprikaa
• kolme keskikokoista sipulia renkaina

Tortilloihin laitettiin näiden lisäksi turkkilaista jugurttia, juustoa ja salsa tai guacamole olisi varmaan sopinut myös, jos niitä olisi ollut.

Hapanimeläkastike:

Lähtökohdaksi sävellykselle otettiin kaksi about.comista löytynyttä reseptiä:
Sweet and Sour Sauce 
Vegetarian Sweet and Sour Sauce

Koska riisiviinietikkaa tai valkoviinietikkaa ei ollut, ja oltiin kokeellisella päällä, väkiviinaetikan sijaan otettiin pohjaksi punaviinietikka. Lientä keitellessä lähti melkoiset etikkahuurut, mutta jäähdyttyään hiukan sekään ei ollut ongelma.

Ainekset(määrät jälkikäteisiä arvioita)

• 1 dl punaviinietikkaa
• n. 1 dl fariinisokeria
• alle puoli desiä maissitärkkelystä. Vähemmän, jos haluaa juoksevamman kastikkeen. Tässä haluttiin dippaamiseen ja tortillan väliin sopiva juoksevuus.
• n. pari desiä vettä
• pari rkl worcestershire-kastiketta
• puoli desiä ketsuppia
• pari rkl soijakastiketta
• mausteita maun mukaan. ainakin kouranpohjallinen basilikaa toimi

Maissitärkkelys pitää ensin sekoittaa kylmään veteen, muuten ainekset voi heitellä kattilaan sekaisin ja kiehauttaa. Melkein pohjaan polttamalla saa hiukan poltetun sokerin aromia, mikä ei ole pahasta. Näin sokeripitoisena se on helppoa, jos kattilan jättää kovin pitkäksi aikaa yksin. Soija tai worcestershire eivät ole mitenkään kriittisiä. Hapanimelä perusmaku tulee etikasta ja sokerista, perinteinen punaisuus ketsupista(hyvin murskattu tomaattikin varmaan toimisi, jos haluaa tiukemman kontrollin maun suhteen), ja kaikki muu on oman maun mukaan tuunaamista.