Pasta diavola

Helppo tulinen peruspastakastike. Mitat yhdelle.

• kolme siivua pekonia tai etusormen mittainen pätkä (Lidlin) chorizo-makkaraa.
• vajaa desi kermaa
• chiliä ja valkosipulia öljyssä (esim Vii Voanista) tai
  savustettua paprikaa (La Chinata Stockan herkusta) tai
  muuta tulista

Pilko pekoni tai makkara pieneksi. Heitä paistinpannulle tai kattilaan ja paistele kunnes näyttää kypsältä. Lisää kerma ja sopiva määrä chiliä (itse pistän haarukan chiliöljypurkkiin ja otan reippaasti), chorizolle vähemmän tai ei laisinkaan kuin pekonille. Keittele vähän kasaan, vähennä lämpöä ja laita pastavesi tulelle. Jos kastike pääsee kiehumaan liian kuivaksi, lirauta joukkoon vähän vettä ja sekoita.

Pastaksi sopii tagliatelle, toki muutkin pastat ja päälle voi tietenkin raastaa parmesania. Seuraksi sopii tuore leipä. Jos ei halua tulista versiota, voi ostaa Lidlistä pakastettuja lampaanpihvejä yrttimarinadissa ja pilkkoa sellaisen pieniksi. Kasvissyöjäystävällisen version saa kaatamalla kerman kattilaan ja murentamalla sekaan Mustapekka-juuston; mikä olisikaan helpompi tapa tehdä hyvin pippuroitu kermainen juustokastike pastalle.

Tämän reseptin tausta on kesän melontaretkissä, kerma säilyy  yllättävän hyvin, pekoni ja vakuumissa oleva pakastepihvi säilyvät pari päivää ja parmesan ja chorizo vielä pidempään. Luonnossa liikuttaessa  helppo ja nopea ruoka on hyvä idea eikä kaloreita tarvitse pelätä. Retkeilykauppjen kalliisiin pakastekuiviksiin verrattuna tämä ruoka on verrattomasti parempaa ja mieltä nostattavampaa. Pakkaussyistä käytän tagliatellen sijaan spagettia. Raketti-tagliatelle ei liene tuotemerkki, mutta sellaisia ne pääskysenpesät ovat kun ne on pari kertaa ahdettu kajakin kannen alle.

Pasta diavola maistuu parhaimmalta kun vieressä on henkilö, joka lusikoi foliopussista kerran syödyn näköistä, kymmenen euron hintaista, mautonta, pakastekuivattua  "lisää vain vesi"-ateriaansa. Nautinnon kruunaa pala aitoa parmesan-juustoa ja pieni retkiraastin.