The King in Yellow is dead! Long live the King in Yellow!

Viulla oli syntymäpäivä. Viu halusi kakun. Ja kakun päälle marsipaania. Tiedustelin, oliko näkemystä muuten, mihin vastaus oli linjalla "pohja vois olla tiivis, vähän niinku käpykakussa usein." Siispä intergoogle käteen ja sopivia sovellettavia etsimään. Valituksi tuli Kamomillan Konditorian näkemys, jonka pohjalta syntyi tämä kauhistus:

Pohja

• 4 dl vehnäjauhoja
• 2 dl perunajauhoja
• 3 dl sokeria
• 4 tl leivinjauhetta(aika vähän nousi tähän nähden)
• 4 tl vaniljasokeria
• suola unohtui, mutta ei kai se alkup. .25 tl ois pahasta ollu
• 150 g sulaa kookosrasvaa
• neljä "keskikokoista" omenaa soseena + ehkä pari desiä sokeria (alkup. 2 dl omenasose)
• 3 dl kuiva omenasiideri(brittityyli, ranskis ois ehkä ollu parempi)

1. Kuivat aineet sekaisin
2. Lisää rasva ja omena.
3. Lisää siideri(jätä esim. puolen litran tölkistä loput kostutukseen, ellei mene kokkiin)
4. Älä sekoita liikaa tai voi tulla sitko. Pienet klimpit ei haittaa.
5. pellille ja 30 min @ 190° C
6. ehkä peräti kolmannes jäi yli viun pienen uunin pienestä vuoasta, mutta paistinpannulla siitä tuli varsin hyviä omenaisia jenkkipannukakkumaisia asioita, joita oli näppärää syödä muita osia tehdessä.
7. pilkonta ja kostutus siiderillä

Vaniljakreemi

• 1.5 dl maitoa
• 1 rkl perunajauhoa
• 1 rkl sokeria
• 1 rkl vaniljasokeria

Kiehauta koko ajan sekoittaen ja jäähdytä.

• 25 g voita
• .5 dl tomusokeria

Kreemi tästä pitäisi tulla kun vaahdottaa voin ja yhdistää sen kiisseliin ja sokeriin. Jos kärsimättömyyttään yrittää vaahdottaa voin liian kylmänä, ja hölmöyttään vieläpä yhdessä tomusokerin kanssa, yhdistettäessä lopputulos voi olla heterogeeninen valkoinen mönjä, jossa hyvin pieniä valkoisia klimppejä. Pienellä lämmityksellä ois varmaan siitäkin voinut homogenisoida, mutta väriä lisättyä oli ihanasta maustaan huolimatta niin iljettävän näköistä, etten hennonut edes yrittää. Marsipaania lisäämällä tulisi varmaan vielä parempaa.
Lähdin värittämään tätä verenpunaiseksi elintarvikevärillä, ja punaisen värin, jota oli siinä vaiheessa mennyt ehkä melkein teelusikallinen, käydessä vähiin, ajattelin josko jo tummahkosta punaisesta saisi vähän veren suuntaan menevää parilla pisaralla sinistä. Niitä meni ehkä kolme, mikä muutti värin kirkkaan siniseksi, jossa ei punasta ollut oikeastaan edes muistoa. On se jännä. Näin retrospektissä olisi pitänyt suoraan heittää siniseksi.

Päälliset ja muut täytteet

• 200 g marsipaania(riittää ehkä max 30 cm x 15 cm päällystykseen, tässä siis vain kakun päällä)
• 2 dl kermaa
• hilloja 
• tomusokeria marsipaanin kaulintaan

1. Marsipaania kannattaa lämmittää hiukan ennen värjäystä mustaksi ja jäähdyttää jälkeen kaulintaa varten. Ennen kuin mustaa on tarpeeksi, väri muistuttaa mätänevää sammalliejua tms. ^^
2. Kaulimelle ja pöydälle ja käsille reippaasti tomusokeria ja lisää kun alkaa levy käydä ohueksi, ja kannattaa myös käännellä niin että toisellakin puolella pysyy riittävä eristys.
3. Lopuksi voihalutessaan poistaa tomusokerin tuoman harmauden ja matan pienellä kostutuksella.
4. Kerma pienellä sokeroinnilla vaahdoksi ja keltaiseksi.
5. ekalle levylle kirsikkahilloa päälle
6. tokalle mansikkahillo + "kreemiä"
7. kolmannelle omenahillo
8. päällimmäiselle puolukkahillo + "kreemi" + marsipaanilevy
9. Kylkiin kerma.
10. Päälle teksti "kreemistä"
11. Kakusta pieni kiila pois, siihen ja siitä valumaan "kreemiä", ja tähän viiltoon jätetään leikkuuväline, joka kakkulapion sijaan leveä puukko tai veitsi.

 The King in Yellow is dead.

Onhan se varmasti kuollut? Onhan?